Arki.

Melkein viikko reissussa lasten kanssa ja eilen illalla kotiin, iltapala autossa ja lapset suoraan pesulle ja nukkumaan. Ja eräs nimeltä mainitsematon äiti oli koko ajan luullut että koulu alkaa vasta tiistaina niin kuin se on aina ennenkin alkanut. (Ja kyllä, luki se alkamispäivämäärä todistuksessa. Ajattelin sen silti olevan tiistai...) Onneksi satuin iltakymmeneltä kurkistamaan sähköpostin puolelle ja näin opettajien lähettämät wilma-viestit. Ja pojat olivat kuin olivatkin tänään koulussa. Ja aamulla kumpikaan ei itse asiassa ollut edes moksiskaan, kumpikin oli sitä mieltä että koulupäivä oli paljon parempi vaihtoehto kuin viimeinen lomapäivä, outoja lapsia.

Joten olemme taas arjessa kiinni, vaikkakin sillä muutoksella että kuopus on kanssani kotona. Enää ei päiväkotiin mennä vaan muuttoon saakka tylleröinen on kotosalla niin kuin minäkin. Tänään olemme siis tehneet yhdessä lounasta, vieneet pyykkiä kuivumaan ja yrittäneet laittaa reissutavaroita takaisin paikoilleen.
Oma pääkoppani on vielä lomatunnelmissa, sillä viikko poissa kotoa teki todella hyvää. Koneen taisin aukaista tasan kaksi kertaa, ehkä jopa kolme, mutta jokaisella kerralla en yksinkertaisesti jaksanut olla sen ääressä kauaakaan. Ei töitä eikä "töitä", ihan silkkaa lomailua vain.
Rentoutunut olen, siinäpä se. Kotona kaikki hoidettavat asiat ovat taas niskassa, mutta sen jaksaa taas.
Kurkku on ollut kipeä muutaman päivän, mutta ehkäpä päiväkahvi ja muutama pala maitosuklaata auttavat. Ja jos eivät ei se haittaa. Suklaa ja kahvi on hyvä combo kaikesta huolimatta ja piristää sateista maanantaita.

Ja sateesta huolimatta vetäisin aamulla korkkarit jalkaan ja nappasin punaisen sateenvarjoni käteen. En vieläkään siellä sateessa tanssinut, mutta olo oli huomattavasti pirteämpi ainaiseet lökäpöksyt ja lenkkarit -yhdistelmään verrattuna.

Tästä on hyvä aloittaa taas uusi arki ja syksy!