Joulu.

Joulu alkaa olla takanapäin, tässä pieni kurkistus meidän jouluun.


Aatonaaton olin mukavasti kuumeessa ja makasin koko päivän sohvalla kirjaa lukien. Siinä jäi siivoamiset ja muut, mutta kummasti se joulu saapui ilman näitäkin.


Jouluaatto oli meidän näköisemme. Nukuimme aamulla pitkään, soittelimme heti aamusta skypellä siskon perheelle, söimme riisipuuron, paistoimme kinkun (jäi aatolle, koska jotkut unohtivat nostaa sen ajoissa sulamaan...) kävimme joulusaunassa, söimme paljon ja hyvin, luimme jouluevankeliumin, avasimme joululahjat, pelasimme lahjapelejä, makoilimme olohuoneessa, söimme taas hieman lisää (juustoja iltapalaksi) ja ajattelin kuinka ihanan rento jouluaatto meillä oli. Juuri sellainen kuin olikin tarpeen tänä jouluna.


Joulun välipäivät ovat kuluneet enemmän ja vähemmän yöpuvussa sohvalla maaten, nojatuolissa viltin alla lukien, lasten kanssa uusia lautapelejä pelaten, mutta onneksi mukaan on mahtunut myös iltalenkkeilyäkin, siitä kuvasaldoa tulossa myöhemmin.


Miska-kissa käyttää kuusenjalkaa edelleen juoma-astianaan, mutta mikäs siinä. Muuten kuusi on saanut olla yllättävän rauhassa, riiviö on kasvanut isoksi pojaksi vuoden takaisesta, silloin istui kuusen oksilla kerran jos tosienkin. (Kuvasta näkee myös mukavasti tämän ikuisuusremonttiprojektimme; kahden asunnon yhdistäminen yhdeksi, toiselta puolelta puulattiat jo esillä, toisella puolella urakka on muovimaton alla, tuo väliosakin kaipaisi jonkin idean toteutettavakseen...)


Ubongoa pelattu kerta jos toinenkin.


Kiinanshakki oli myös mieluinen peli.


Abalone vaatii uusista peleistä eniten ehkä aivonystyröitä, tätä olemme tahkoneen miehen ja esikoisen kanssa erän toisensa jälkeen.


Lukemista, lukemista ja vielä kerran lukemista. Mikäs sen rentouttavampi joululoma!

Kommentit

Kuukauden luetuimmat tekstit

Heinäkuu.

Mitä tehdä kun kirjoittaminen jumittaa...

Vehnätön elämä.