Annukka Laine; Suurin on rakkaus - Elämäni kuvia.

Viikko sitten kirjoittelinkin päivästäni Tampereella, ja nyt olisikin Tampere-postausten toinen osa. Nimittäin käynti Galleria Saskiassa, missä kävin äitini kanssa katsomassa Annukka Laineen 60 v -näyttelyn, Suurin on rakkaus - Elämäni kuvia.
Pelastunut. (kuva täältä.)
Ennakko-odotuksia minulla ei pahemmin ollut. Oikeastaan lähdin liikkeelle enemmänkin velvollisuudesta, kuulunhan Annukka Laineen kanssa samaan yhdistykseen, ja olemme olleet jonkin verran tekemisissä kuluneen syksyn aikana. En ole ollut kovinkaan kiinnostunut kirkkotaiteesta, joten ajatttelin, että tuo näyttely on katsottu läpi hyvin nopeasti.

Kuinka väärässä sitä voikaan olla.

Näyttely on osittain retrospektiivinen, elettyä elämää ja tähän asti kuljettua matkaa heijastava näyttelykokonaisuus sisältäen myös uusia, tänä vuonna syntyneitä teoksia. Ja minulle tuo näyttely oli loppujen lopuksi hyvin koskettava, jollain tavalla hyvin henkilökohtainen kokemus. Sitä en olisi koskaan odottanut.

Ollakseni rehellinen, kirkkotaidetta käsittelevät teokset eivät edelleenkään ehkä kuulu suosikkeihini, mutta toisaalta; niissä oli kuitenkin sitä jotain. Jotain sellaista, mikä sai minut ymmärtämään tätä taiteenalaa hieman paremmin.

Mutta kirkkotaidetta enemmän minua jäivät puhuttelemaan näyttelyn värikylläiset, impressionistis-pointilliset maisemat, jotka pitivät sisällään niin paljon enemmän kuin mitä ensivilkaisulta huomasi. Näitä teoksia katselimme äitini kanssa pitkään. Seisoimme lähellä, kävelimme kauemmas, ja eri suunnista katsoessa teoksista tuli esiin aina jotain uutta. Ja jos ensivilkaisun perusteella meinasin sanoa, että tuollaisenhan nyt maalaa kuka vaan, niin tarkemmin katsottuani jouduin toteamaan, ettei ehkä maalaakaan. Niin paljon enemmän teoksiin oli saatu kerroksia ja syvyyttä.

Ja ehkä impressionistispointillisia maisemiakin enemmän minä ihastuin "vaaleanpunaiseen huoneeseen" ja ennen kaikkea sen naisia kuvaaviin teoksiin. Huoneen teokset käsittelivät ennen kaikkea naiseutta ja unelmia, jotka kantavat silloinkin kun elämässä on vaikeaa. Tämä oli se huone, jonne palasin kerta toisensa jälkeen, ja jonka teoksia seisoin katsomassa minuutti toisensa jälkeen.

Itse asiassa, minä joka kuvittelin katsovani näyttelyn läpi nopeastikin, vietin siellä melkein 1,5 tuntia. Muut kävijät tulivat ja menivät, minä seisoin äitini kanssa taulujen edessä, keskustelimme niistä ja teimme omia analyysejämme. Taideasiantuntijoita emme ole, mutta sydämellämme katsojia sitäkin enemmän. Gallerianpitäjäkin totesi lähtiessämme, että tehän viihdyitte pitkään...

Näyttely Suurin on rakkaus - Elämäni kuvia, on avoinna Galleria Saskiassa 16.12.2015 asti. Jos liikut Tampereen suunnalla, kannattaa käydä katsomassa!

Galleria Saskia, Pirkankatu 6, Tampere.
Avoinna joka päivä klo 12-18.

Kommentit

  1. Vastaukset
    1. Se on! Ja kooltaan on 245 x 145 cm eli upea kaikkinensa!

      Poista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi

Kuukauden luetuimmat tekstit

Olisinpa tiennyt.

Taidenäyttelyssä; Tuomo Saali (Galleria Saskia, Tampere)

Lukuviikko 2015: Miksi lukeminen on tärkeää?