Kun äiti lähti töihin...

 Blogi on ollut hieman hiljainen, mutta syynä siihen on ollut se, että oikeassa elämässä on pitänyt sen verran kiirettä, ettei koneella ole pahemmin ehtinyt istua.

Olen tällä viikolla ollut aivan oikeissa töissä, koulutyön puitteissa meinaan. Jouluteemalla ollaan menty; ohjelmassa on ollut sekä jouluevankeliumi nukketeatterina että Suutari Martti ihan perinteisenä näytelmänä. Päässä on soinut aamusta iltaan joululaulut, niitäkin kun olemme lapsilla laulattaneet.

Selfie paimenen kanssa
On ollut aikaisia aamuherätyksiä, kuumeisia lapsia, kiireisiä päiviä, uskomaton määrä kahvikupillisia, joita olen kurkustani alas kaatanut, on ollut särkeviä käsivarsia ja hervottomia hetkiä kulissien takana, mutta kaiken on kyllä kruunannut lapsiyleisöt, jotka ovat olleet tämän työrupeaman suola.

Tällaisen kiireviikon jälkeen sitä miettii, miten muut perheet hoitavat nämä kuviot. Ja useimmitenhan perheissä töissä käy kumpikin vanhemmista. Meillä sentään on onnellinen tilanne sen suhteen, että mies työskentelee kotoa käsin, joten on ollut tämän(kin) viikon paikalla minun ollessa kodin ulkopuolella. 

Kaulaliina työn alla.
Muissa perheissä tämä on normaalia arkea, ja minä vain mietin tottuisinko siihen koskaan? Että aina olisi kiire, aina liian vähän aikaa lapsille, liian vähän aikaa tehdä mitään, kiire tehdä ruokaa, pyykitkin pitäisi hoitaa jossain välissä.

Minä olen iltaisin enää jaksanut vain nostaa jalat ylös ja kaivaa kutimeni esiin. Vaikkakin aika nopeasti silmät ovat alkaneet painua väkisinkin kiinni.

Ensi viikolla olisi vielä yksi paikkakunta jäljellä, sitten alkaakin joulurauha hiipiä tähänkin kotiin. Toivottavasti. Ja sen päätin, etten hetkeen aikaan valita, että tämä normaali arkeni olisi jotenkin tylsää. Taidan tarvita sen tylsän(kin) arkeni, jotta ehtisi jossain välissä kirjoittaa tai maalatakin. Nyt niihin ei todellakaan ole ollut aikaa.

Mutta tällaiset työrupeamat ovat mukavia. Tuovatpahan hieman vaihtelua elämään...

Kommentit

Kuukauden luetuimmat tekstit

Uusi vuosi ja kuulumisia.

Kysymyksiä ja vastauksia...

Vehnätön elämä.