Tänään...

...olen pitkästä aikaa nähnyt vaivaa hiusteni eteen, tehnyt muutakin kuin asetellut niitä pinnien ja ponnareiden avulla kuosiin.

...olen ollut taksikuskina, tankannut auton, täyttänyt jääkaappia.

...hakenut alakerran kuivaushuoneesta eilen illalla sinne viemäni pyykit ja pessyt koneellisen uusia.

...olen pakannut tarvittavat vaatteet mukaan viikonloppureissua varten.

...olen laittanut lounasta minulle ja kuopukselle.

...olen kirjoittanut kakkoskässäriä taas ja olen niin iloinen. Se tuntuu tällä hetkell niin hyvältä.

...olen saanut palautetta ensimmäisestäni. Ja vaikka täältä netin ihmemaailmasta ei niitä arviointeja löydykään, niin minulle riittää se, että olen saanut lukijoilta palautetta. Enemmän kuin ihan hyvä -palautetta. Kannustusta siihen että tämä on minun juttuni.

...aamun sateen jälkeen aurinko pilkistelee jo pilvien raosta.

Ja pian mies tulee kotiin ja me pakataan auto. Sitten haetaan pojat ja suunnataan kulkumme kohti Keski-Suomea.

Ja tänään minä hymyilen, hymyilen koska joskus asiat vain saavat minut hymyilemään. Uskomaan itseeni ja siihen mitä olen. Eikä tärkeintä todellakaan ole se, mitä muut sanovat tai ajattelevat. Tärkeintä on se, että minä tiedän tänään kuka olen ja että minusta on johonkin. Elämään omaa elämääni, olemaan juuri se kuka olen.

Joten tänään hymyilen ja ehkä hymyilen huomennakin ja haluan hymyillä koko maailmalle.
Ja vain koska tänään tuntuu siltä!

Kommentit

Kuukauden luetuimmat tekstit

Muutto!

Joskus unelmat muuttuvat.

Kysymyksiä ja vastauksia...