Sukeltamisesta.
Tänään mietin miksi kerta toisensa jälkeen kirjoitan raskaista aiheista?
Esikoisromaanini käsitteli avioeroa, itsemurhaa ja alkoholismia. Ei ihan kevyimmästä päästä siis.
Työn alla olevassa kakkoskässärissä sivutaan sota-aikaa, hiljaisuutta, kuolemaa...ei kevennystä aihepiiriin tiedossa.
Joskus olisi mukava kirjoittaa jostain kevyestä, jotain helpompaa, jotain joka ei veisi niin syvälle, mutta en oikeastaan usko niin tapahtuvan. Koska minä en ole kevyt ihminen, en osaa olla kevyt ja kirjoittaa sellaisista asioista. Kirjoitan siitä mitä löytyy syvältä, kirjoitan tummista sävyistä, mutta myös väreistä kaiken sen keskellä.
Kai minä vain haluan kerta toisensa jälkeen sukeltaa sinne syvyyksiin ja katsoa mitä löydän. Kirjoitan niistä asioista jotka tuntuvat sisimmässäni, mutta en kirjoita kuitenkaan itsestäni.
Mutta sukellusasentoni on selkeästi edelleen pielessä, sillä niskani ilmoittaa melko tehokkaasti koneen ääressä vietetystä ajasta. Selkäni on paremmassa kunnossa kuin aikoihin ja kuluneen viikon aikana olleet tanssitunnit ovat tehneet hyvää, mutta tuo niska- hartiaseutu on huonossa kunnossa. Taas kerran.
Pitää siis ottaa itseään niskasta kiinni (Hih!) ja tehdä asialle jotain.
Pyytää vaikka miestä hieromaan.
Esikoisromaanini käsitteli avioeroa, itsemurhaa ja alkoholismia. Ei ihan kevyimmästä päästä siis.
Työn alla olevassa kakkoskässärissä sivutaan sota-aikaa, hiljaisuutta, kuolemaa...ei kevennystä aihepiiriin tiedossa.
Joskus olisi mukava kirjoittaa jostain kevyestä, jotain helpompaa, jotain joka ei veisi niin syvälle, mutta en oikeastaan usko niin tapahtuvan. Koska minä en ole kevyt ihminen, en osaa olla kevyt ja kirjoittaa sellaisista asioista. Kirjoitan siitä mitä löytyy syvältä, kirjoitan tummista sävyistä, mutta myös väreistä kaiken sen keskellä.
Kai minä vain haluan kerta toisensa jälkeen sukeltaa sinne syvyyksiin ja katsoa mitä löydän. Kirjoitan niistä asioista jotka tuntuvat sisimmässäni, mutta en kirjoita kuitenkaan itsestäni.
Mutta sukellusasentoni on selkeästi edelleen pielessä, sillä niskani ilmoittaa melko tehokkaasti koneen ääressä vietetystä ajasta. Selkäni on paremmassa kunnossa kuin aikoihin ja kuluneen viikon aikana olleet tanssitunnit ovat tehneet hyvää, mutta tuo niska- hartiaseutu on huonossa kunnossa. Taas kerran.
Pitää siis ottaa itseään niskasta kiinni (Hih!) ja tehdä asialle jotain.
Pyytää vaikka miestä hieromaan.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jätä kommenttisi