Vehnättömyydestä gluteenittomuuteen.

Melkein kaksi vuotta sitten kirjoittamani teksti vehnättömästä elämästä on yksi blogini luetuimmista teksteistä. Siksi koen tarpeelliseksi näin kahden vuoden jälkeen myös päivittää hieman tilannetta.

Vehnättömyyteen minut ajoi huono vointini. Suurimmat oireet olivat nivelsäryt, turvotus ja ihottuma. Venhän poistaminen ruokavaliosta auttoi oikeastaan kaikkiin näihin oireisiin, sillä ihoni on paremmassa kunnossa kuin koskaan enkä muista edes koska minulla olisi enää ollut nivelsärkyjä, joista kärsin hyvin monta vuotta ennen ruokavaliomuutostani. Luultavasti vehnä ylläpiti jatkuvaa tulehdustilaa elimistössäni.

Vehnän poistaminen ruokavaliosta oli loppujen lopuksi melko helppoa, jäihän minulle vielä muut viljat jäljelle eikä muutos tuntunut lopulta kovinkaan radikaalilta. Samalla muunkin perheen ruokavalio muuttui vähävehnäisemmäksi, mikä ei sekään ole ollut huono asia. Toisaalta myös välillä annoin itseni lipsua syömään vehnää silloin tällöin. Pizza tai pasta, uunituore sämpylä yms. olivat joskus ylitsepääsemättömiä esteitä tielläni.

Kaura-tattaripuuro pellavansiemenrouheella höystettynä. 
Ja kyllä, voisilmä kuuluu aamupuurooni.

Syksyllä 2014 heräsin siihen, että painoa oli kertynyt hieman liikaa. Kohdallani ei voi puhua vielä ylipainosta, mutta sen verran ylimääräistä oli salakavalasti kertynyt kroppaan, ettei päälleni mahtunut enää osa vanhoista vaatteista, joita olin käyttänyt jo vuosia. Olin myös hyvin väsynyt enkä yksinkertaisesti voinut hyvin. Päätin muuttaa elintapojani, ja otin ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni vehnättömyyden tosissani, mikä tuntui heti kropassa, aloin voida paremmin. Samalla aloin harrastaa liikuntaa säännöllisesti.

Tämän vuoden alkuun mennessä painoa oli pudonnut jo viitisen kiloa, enkä ollut missään vaiheessa minkäänlaisella kitudieetillä, sillä en ole koskaan pitänyt niitä järkevinä tapoina pudottaa painoa. Kaikki lähtee arjesta ja normaalista elämästä, tavallisesta ruuasta. Puolen vuoden vehnättömyyden jälkeen pudotettu paino ei kuitenkaan lohduttanut paljoakaan, sillä yllätyksekseni kärsin edelleen valtavista turvotuksista. Ruokavaliotani tutkiessani päädyin viljoihin, joten helmikuussa poistin ensin kaikki viljat pois ruokavaliostani, ja muutaman päivän jälkeen huomasin jo voivani paremmin, kahden viikon jälkeen turvotus oli kadonnut enkä muistanut koska olisin voinut niin hyvin.

Smoothiebowl. Hedelmiä, pähkinöitä, tattarileseitä, hamppuproteiinia, 
pinaattia...mitä kaikkea sitä sattuu löytämäänkään.

Lopulta testasin rukiin, ohran ja kauran yhden kerrallaan kartoittaakseni saisinko niistä vielä jonkun takaisin ruokavaliooni. Lopulta vain kaura jäi. Ensimmäinen viikko tuntui kidutukselta. Ajattelin, että tästä tulee ylitsepääsemättömän vaikeaa, enkä tajua mitä syön itse muun perheen syödessä niitä tavanomaisia ruokia.

Mutta kaikkeen tottuu. Myös siihen, että teen usein kahdet ruuat, itselleni oman variaation muun perheen ruuasta. Mutta nyt ajan kulumisen myötä, olen itse asiassa huomannut muuttavani koko perheen syömiä ruokia lähemmäs omia ruokiani. Ja loppujen lopuksi, ei se niin vaikeaa ole ollut. Kun muut syövät perunoiden kanssa jauhelihakastiketta, minä olen syönyt jauhelihaa ilman kastiketta, joskus teen itselleni makaronilaatikon gluteenittomasta pastasta, mutta melko harvoin. Kasvisten syönti on lisääntynyt todella paljon, ja mitä paremmalta oma oloni on tuntunut, sitä enemmän olen alkanut kiinnittää huomiota ruuan monipuolisuuteen ja terveellisyyteen. (Nyt alkoi myös kolmas kuukausi lisättyä sokeria, enkä ole kaivannut sitä kyllä hetkeäkään!)

Omalla kohdallani gluteenittomuudessa ei ole kyse muoti-ilmiöstä, sellaisiin en ole koskaan vaivautunut taipumaan. Mielelläni söisin joskus kunnon karjalanpiirakoita (enkä gluteenitonta sellaista, joka nyt ei vain ole sama asia) tai tuoretta ruisleipää, ja ottaisin rukiin ja ohran takaisin ruokavaliooni jos ne eivät aiheuttaisi niin valtavia vatsakipuja nykypäivänä. Kaiken suhteen olen lähtenyt liikkeelle siitä, että haluan voida paremmin ja pitää itsestäni huolta.

Broileria, pinaattiriisiä, tomaatteja. 

Ruokavaliolla on valtavan suuri merkitys kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta, siitä voisin kirjoittaa vaikka kuinka. Yksinkertainen ohjeeni on, että pidä itsestäsi huolta, kuuntele itseäsi ja kroppaasi, sitä mitä tarvitset (joka ei aina ole sama asia kuin mitä haluat!) ja mieti mikä saa sinut voimaan hyvin. Siitä se lähtee!

Ja kyllä, kyllä me sokerittomuudesta huolimatta miehen kanssa ostamme välillä jäätelöä, jonka syömme lasten mentyä nukkumaan, ja joskus ostan edellen sipsipussin, vaikka se ei saakaan minua voimaan kovinkaan hyvin. Ehkä joskus ruokavalioni on vielä maidotonkin ja siirryn raakaravintoon, mutta kovin todennäköiseltä se ei juuri nyt tunnut.

Juuri nyt voin itse asiassa todella hyvin, enkä enää kaipaa takaisin vuoden takaiseen olooni.

Kommentit

Kuukauden luetuimmat tekstit

Olisinpa tiennyt.

Miksi ei?

Haasteista.