(Lukupäiväkirjaan) Päivi Niemi; Stooreja varjojen maasta

Sain ystäviltäni lainaan Päivi Niemen toimittaman kirjan Stooreja varjojen maasta. Se on kirja, jonka haluaa lukea, mutta toisaalta, osa tarinoista on melko rajuja, joten välillä lukeminen oli vain pakko lopettaa. Montaa kertomusta putkeen en lukenut.
"Melkein joka kerta vankilassa päätin aloittaa uuden elämän, mutta haaveeksi se jäi. En onnistunut, vaikka kuinka suunnittelin. Joskus minulla oli niin kovia masennuksia, että mietin tosissani itseni tappamista. Mikään ei tuntunut auttavan, oli ihan lopussa." Näin kertoo yksi niistä nuorista, jotka ovat käyneet "varjojen maassa" - siellä, missä pimeyden voimat hallitsevat. Siellä ihminen on vain yksi hyödyke muiden joukossa, arvoton ja korvattavissa, eikä pelko koskaan lakkaa.
Niemi on kohdannut satoja nuoria, jotka ovat kamppailleet pimeyden kanssa, ja hän on pystynyt kulkemaan nuorten tukena ja puhumaan näille nuorille siksi, että hän on käynyt itse läpi hyvin rankkoja elämänvaiheita, ja tietää todella mitä nämä nuoret ovat kokeneet. Ehkä juuri siksi myös Päivin oma tarina on kirjan lopussa, se antaa perspektiiviä hänen työlleen nuorisoevankelistana, ja sille, miksi hän on nainen omalla paikallaan siinä työssä, jota saa tehdä.
Nuorisoevankelista Päivi Niemi kohtaa tällaisia nuoria jatkuvasti. Heidän tuntonsa ovat hänelle tuttuja omasta kokemuksesta. Nyt hän vie varjojen maahan viestiä valosta, joka voittaa kuolemankin. Eikä hän tyydy vain kertomaan, vaan kulkee nuorten rinnalla, tukee, ohjaa ja rohkaisee.
Vaikka kirja on vuodelta 2003 ei sen sanoma ole vanhentunut tippaakaan. Tämän päivän nuoret kamppailevat samojen asioiden kanssa kuin nuoret kymmenen vuotta sitten, ja he tarvitsevat tukea ja apua yhtä lailla. Tämä kirja voikin toimia nuorille rohkaisuna; ei ole sellaista pimeyttä, jota valo ei saavuttaisi.
Kirjaansa Päivi on koonnut kohtaamiensa nuorten elämäntarinoita. Nuoret kertovat avoimesti pimeistä vuosistaan ja siitä, miten kohtaaminen Vapahtajan kanssa avasi heille tien valoon. Tie on kulkenut monen kivun kautta, mutta se on ollut hoitavaa kipua - ja eihän meistä tässä maailmassa valmiita tulekaan. 
Mikä on sitten tämän kirjan funktio? Ei ainakaan rajuilla tarinoilla mässäily, sillä siitä tässä ei todellakaan ole kyse. Moni ihminen elää tänäkin päivänä tietyllä tavalla kuplassa omaa elämäänsä, eikä näistä asioista yksinkertaisesti puhuta. Stooreja varjojen maasta antaakin perspektiiviä siihen, ettei kaikki ole aina sitä miltä näyttää. Monen rajunkin ulkokuoren takana on yksinkertaisesti haavoittunut sisin, lapsi, joka on joutunut kokemaan ja näkemään aivan liikaa.

Kommentit

Kuukauden luetuimmat tekstit

(Konsertissa) Satu Nyqvist – Breathing underwater

Aina ei ole helppoa olla kiitollinen.

Vielä hieman kiitollisuudesta.