Retkellä - Suodenniemi (Kaituri ja Pirulanvuori)

Eilen olimme pitkästä aikaa retkellä. Kohteeksi valikoitui tällä kertaa Suodenniemi, ja sieltä luontopolku, josta kuljimme vain osan matkaa. Kävelimme siis Kaituri-järven viertä pitkin kauniissa metsämaisemassa ja päädyimme lopulta kapuamaan Pirulanvuorelle ja sinne rakennettuun näkötorniin. Mutta kertokoon kuvat lisää.


Retkeilijä valmiina matkaan. Rinkka selässä ja iloinen mieli. Ideana oli rentoutua, joten puhelinkin oli lentokonetilassa, eli valokuvia sain otettua, mutta puhelut ja viestit eivät tulleet läpi. Joskus pitää olla saavuttamattomissa.


Kaituri jään ja lumen alla piilossa. Jää kesti; tuli testattua.


Hiljaisessa metsässä mieli lepäsi.


Maisemat olivat kauniit, ja nautin kulkea lumisessa metsässä, kuunnella kuopuksen juttuja metsässä asuvista peikoista, tarinasta innostunutta keskimmäistä ja kiipeilemään haluavaa esikoista. Lunta tuli niskaan puista, lapset heittäytyivät hankeen kerran toisensa jälkeen, jaloissa tuntui nousut ja lumihangessa kahlaaminen, mutta silti; nautimme rämpimisestä aivan jokainen.


Ja Pirulanvuoren laelle päästyämme oli helppo sanoa, että kyllä kannatti kiivetä. Sillä kannatti. Pudotus alaspäin oli hurja, joten kovin lähellä reunaa kukaan ei käynyt kuvia ottamassa.


Ja sitten kapusimme näkötorniin, josta avautuu näköala Suodenniemen ja Lavian väliseen järviketjuun, johon kuuluvat Palojärvi, Miekkajärvi ja Lavijärvi. Tornin huipulta on pudotusta alapuolella olevaan Palojärveen 62 metriä ja sen pohjaan 103 metriä. Tornin korkeus merenpinnasta on 112,5 metriä.


Kuvanveistäjä Pertti Mäkinen on kuvannut tämän maiseman Suomen eurokolikon kääntöpuolelle, senkin opimme eilen tornilla. Eikä yhtään pahat maisemat kolikkoon taltioitavaksi.


Tornin juurella joimme kaakaot ja söimme eväitä, (ensimmäisen evästauon pidimme Kaiturin vieressä olleessa grillikodassa) ja katsoimme ylöspäin, sinne, mistä olimme juuri laskeutuneet alas. Siinä vaiheessa aurinko alkoi laskea ja maisema hämärtyä, joten päätimme palata takaisin suorinta tietä ja kävellä autotien reunaa parkkipaikalle, jonne olimme jättäneet auton. Retkikuntamme oli väsynyttä ja tsemppasimme toinen toistamme eteenpäin ja pääsimme kuin pääsimmekin vielä autolla pois mäen alla sijaitsevalta parkkipaikalta ennen kuin lunta alkoi taas sataa lisää.

Tänne me suuntaamme keväämmällä vielä uudestaan!

Kommentit

  1. Mielettömän upeat maisemat tuolta tornista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne oli upeat! Vielä kun näkisi sieltä auringonlaskun, sitä odotan!

      Poista
  2. Pirulanvuoren maisemat ovat kyllä kauniit. Kerran olen käynyt syysaikaan tuolla retkellä. Joskus olisi kiva mennä uudestaankin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli meille aivan uusi paikka, kannatti taas kerran etsiä uusia kohteita eikä aina käydä samoissa! Mekin päädyimme, että tuonne suuntaamme vielä uudestaan, auringonlaskun haluaisin kyllä nähdä näkötornista!

      Poista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi

Kuukauden luetuimmat tekstit

Olisinpa tiennyt.

Taidenäyttelyssä; Tuomo Saali (Galleria Saskia, Tampere)

Lukuviikko 2015: Miksi lukeminen on tärkeää?