Paluu arkeen.
Juhannus on ohi ja arki palannut. Mies on töissä ja minä olen pyörittänyt pyykkikonetta, kirjoittanutkin kolmisen liuskaa kässäriä eteenpäin. Kasvatustieteiden essee vaatisi vähitellen taas paneutumista ja oikolukutyökin viimeistä rutistusta. Mutta kaikki aikanaan. Nyt vielä hieman juhannuksesta.
Ehkä yksi juhannuksen huipuista oli David Phelpsin konsertti Iso Kirja -opistolla. Konserttiin oli mielenkiintoista mennä, sillä minulla ei ollut aavistustakaan mitä olen menossa kuuntelemaan. Olin kuullut Phelpsiä kehuttavan, kuullut että hänen äänialansa on aivan uskomaton ja no, sitä se oli. Olin haltioitunut koko kaksituntisen, sillä Phelps oli uskomaton.
(David Phelpsiä voit käydä kuuntelemassa vaikka täältä.)
Alla olevat kuvat on otettu kännykkäkameralla, joten eivät ole kovinkaan loisto-otoksia.
Juhannus oli muutakin.
Se oli mukavaa yhdessäoloa perheen kanssa, yövyimme sisareni luona ja lasten mentyä nukkumaan me aikuisväki valvoimme juttelemassa ja yhdessäolosta nauttien. Vaikkakin kolmet lyhyeksi jääneet yöunet vaativat veronsa, miehenikin kanssa totesimme että kai me olemma liian vanhoja valvomaan liian pitkään liian monena iltana peräkkäin. Ja olipahan se sykähdyttävää nähdä oma kirjansa Aikamedian kaupan hyllyllä. Kyllä se tuntui rinnassa muutamana ylimääräisenä lyöntinä.
Mutta juhannus oli siis rentoa yhdessäoloa, naurua, kahvia, ruokaa ja saunomista. Se oli rentoutumista ja kaiken turhan suorittamisen unohtamista. Eikä kotiinpaluukaan tuottanut ongelmia. Oli ihana nukkua omassa sängyssä, palata omiin rutiineihinsa ja elämään omaa arkeaan.
Ja arki se rullaa ilman sen kummempaa yrittämistäkin.
Ehkä yksi juhannuksen huipuista oli David Phelpsin konsertti Iso Kirja -opistolla. Konserttiin oli mielenkiintoista mennä, sillä minulla ei ollut aavistustakaan mitä olen menossa kuuntelemaan. Olin kuullut Phelpsiä kehuttavan, kuullut että hänen äänialansa on aivan uskomaton ja no, sitä se oli. Olin haltioitunut koko kaksituntisen, sillä Phelps oli uskomaton.
(David Phelpsiä voit käydä kuuntelemassa vaikka täältä.)
Alla olevat kuvat on otettu kännykkäkameralla, joten eivät ole kovinkaan loisto-otoksia.
Juhannus oli muutakin.
Se oli mukavaa yhdessäoloa perheen kanssa, yövyimme sisareni luona ja lasten mentyä nukkumaan me aikuisväki valvoimme juttelemassa ja yhdessäolosta nauttien. Vaikkakin kolmet lyhyeksi jääneet yöunet vaativat veronsa, miehenikin kanssa totesimme että kai me olemma liian vanhoja valvomaan liian pitkään liian monena iltana peräkkäin. Ja olipahan se sykähdyttävää nähdä oma kirjansa Aikamedian kaupan hyllyllä. Kyllä se tuntui rinnassa muutamana ylimääräisenä lyöntinä.
Mutta juhannus oli siis rentoa yhdessäoloa, naurua, kahvia, ruokaa ja saunomista. Se oli rentoutumista ja kaiken turhan suorittamisen unohtamista. Eikä kotiinpaluukaan tuottanut ongelmia. Oli ihana nukkua omassa sängyssä, palata omiin rutiineihinsa ja elämään omaa arkeaan.
Ja arki se rullaa ilman sen kummempaa yrittämistäkin.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jätä kommenttisi