(Lukupäiväkirjaan) Juha T. Hakala; Luova laiskuus

Luovuus on minulle tärkeää, mutta toisaalta olen halunnut myös tehdä töitä sen eteen, ettei luovuus tule "uskonnoksi" minulle, eikä minun kirjoitusteni kautta kenellekään muullekaan. Luovuutta on kuitenkin meissä aivan jokaisessa, jotkut vain ovat ottaneet sen näkyvämmin käyttöön, toisilla se saattaa olla vielä hyvinkin piilossa.

Vaahtoamatta liikaa nyky-yhteiskunnasta tai muusta sellaisesta, ajattelen kuitenkin että luovuudesta on tietyllä tavalla kuitenkin tullut kirosana. Joka paikassa toitotetaan sitä kuinka meidän pitää olla luovia, kuinka tulisi osata ottaa luovuutta käyttöön, työpaikoilla kaivataan innovatiivisuutta, koko ajan pitäisi tuottaa uusia, luovia ideoita...eli taas taustalla pauhaa se tylsä ajatus tehokkuudesta.

Sillä luovuus on jotain aivan muuta kuin tehokkuutta.

Oikea luovuus vaatii rauhaa ja aikaa hauduttaa ideoita, kekseliäisyys ei kukoista kiireessä. Myös terveys ja työkyky vaativat suvantokohtia ja lepoa. Miten jaksamme työn ja vapaa-ajan paineissa, selviämmekö terveinä eläkkeelle asti?

Luova laiskuus oli minulle juuri sitä mitä kaipasin tähän hetkeen elämässäni. Olen pohtinut paljon luovuutta, olen pohtinut itseäni, olen pohtinut paljon tulevaisuutta. Ja lopulta olen päätynyt siihen, ettei niiden pohtimisella loppujen lopuksi ole väliä. Tähän sopii niin hyvin muutama kirjan väliotsikoista, ne kuvaavat vain loistavasti niitä neuvoja, joita kirjasta itselleni poimin: Luppoaikaa ja rytminvaihdoksia, Jätä ongelma hautumaan, Sattuma suosii valmistautunutta mieltä, Alussa tarvitaan paljon ideoita, Älä kahlitse mieltäsi, Käännä perinteinen ajatus nurin, Luovan maailma on aina tuore.

Kirja tarjoaa vinkkejä arjen luovuuden lähteille, ideointiin ja järkeviin työtapoihin, mutta myös oikeaan elämänasenteeseen, sinnikkyyteen, tietynlaiseen vaatimattomuuteen ja step-by-step -asenteen uudenlaiseen omaksumiseen. Hakala on haastatellut muun muassa nobelisteja, noita luovuuden sankareita, selvittääkseen, mikä piilee erityisten neronleimausten takana. Vastaus on helpottava: ei tarvita huippuälykkyyttä, vaan ideoiden ruokkimista ja aikaa, jolloin alitajunta saa toimia.

Juha T. Hakala on kasvatustieteiden professori ja filosofi. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja kasvatuksen, tutkivan ajattelun, luovuuden ja lahjakkuuden sekä informaatioteknologian ja tietotyön alueilta. Tietämystä ja ammattitaitoa Hakalalta siis löytyy vaikka muille jakaa, mutta Luova laiskuus -kirjassa parasta oli se, ettei kirjoittaja todellakaan tehnyt numeroa itsestään ja kouluttautuneisuudestaan. Ja tämän lisäksi kirja oli hyvin helppolukuinen, se vei mukanaan. Sitä olisi halunnut lukea aina vain eteenpäin.

Teoksesta on hyötyä yhtä lailla johtajille kuin työelämän kurimuksessa kamppaileville työntekijöillekin. Vapauta vanne pääsi ympäriltä ja löydä säkenöivä luovuutesi. 

Yksinkertaistaen tiivistäisin kirjan siihen ajatukseen, että Luova laiskuus yksinkertaisesti tuo luovuusajattelun aivan jokaisen luokse, ja mikä parasta, Hakala on todella halunnut riisua luovuudelta pois kaiken sen mystisyyden, joka sen ympärille helposti kuvitellaan. Ja kuten kirjan nimi Luova laiskuus jo vihjaa, luovuus ja tehokkuus eivät kuulu yhteen, vaan luovuus vaatii ennen kaikkea hidastamista, rentoutumista ja itselleen ajan ottamista.

Tässä on kirja, jonka voisin ostaa omakseni.