Karhunpojat sairastaa...

Kuluneen muutaman päivän aikana kuopus on ollut kaksi päivää kuumeessa, eilen oli ensimmäinen kuumeeton päivä. Alkuviikko on siis mennyt potilasta hoivaten. Olen sentään tehnyt muutakin kuin istunut sängyn vieressä lukemassa, kuten tehnyt kiitettävän määrän lumitöitä, polkenut kuntopyörää kellarissa perinteisen aamulenkin jäätyä väliin (koska kuumeinen kuopus), nukkunut huonosti, (koska kolme yskivää lasta viereisessä huoneessa).

Ja eilen kotona haahuili yksi lääketokkurainen kissa (koska leikkaus), esikoisen kanssa tuli käytyä lääkärissä heti kun kissa oli kotiutettu eläinlääkäriltä, saldona tällä kertaa kurkunpääntulehdus ja kasa lääkkeitä. Tänään kuopus oli jo eskarissa, mutta isotveljet sairastavat kotona. Viime yö meni niin ja näin, oli minun vuoroni nukkua yskivän esikoisen kanssa alakerrassa, vaikkakin puolet yöstä kärsin  järkyttävistä vatsakivuista syötyäni edellisenä iltana kylässä selkeästi jotain vehnää sisältävää...

Muun liikenevän ajan olen kirjoittanut monologia, tänään aamusta oli ensimmäinen läpiluku näyttelijän kanssa, ja...no, jännittäväähän tällaiseen projektiin osallistuminen on. Ja kiinnostavaa, ja oikeastaan ihan huippua!

Ja kaikesta juodusta kahvista huolimatta oma olo on hieman nuupahtanut, joten ei tällä kertaa tämän enempää.

Miten sinun viikkosi on mennyt?

Kommentit

Kuukauden luetuimmat tekstit

(Konsertissa) Satu Nyqvist – Breathing underwater

Aina ei ole helppoa olla kiitollinen.

Vielä hieman kiitollisuudesta.