Motivation Monday.

-
Olisi taas uusi viikko edessä, mukavan täynnä ohjelmaa myös.
Ikkunasta kun katsoo ulos on hyvin vaikea uskoa että jouluaattoon on enää kaksi viikkoa aikaa. Mutta sieltä se joulu tulee, toivottavasti myös valkoinen sellainen...

Tämä viikko alkoi tehokkaasti kolmoskässärin merkeissä, hetki sitten kirjoitin viimeisen sanan ja ensimmäinen versio on itse asiassa valmis. Nyt se saa levätä määrittelemättömän pituisen ajan ennen kuin palaan sen pariin uudemman kerran. Keskeneräisen kässärin kanssa ei ole sitä tietynlaista tyhjyyden tunnetta, sillä tämän pariin palaan vielä. Mutta onhan se kyllä outoa kun aamupäivät eivät juuri nyt kulukaan tuon tarinan maisemissa, vaan aivan muiden töiden parissa.

Kuva täältä.

Tuo yllä olevan ajatus on itse asiassa aika lailla osuva. Kuinka monissa tilanteissa ajattelemme aivan liikaa ja tunnemme aivan liian vähän. Charlie Chaplin oli viisas mies. Kuitenkin pitäisi mielestäni enemmän mennä eteenpäin sydäntään kuunnellen, antaa itsensä tuntea enemmän kuin tukeutua vain järkeen ja rationaaliseen ajatteluun...

Kuva täältä.

Ja tämä viimeinen kuva, siitä kyllä haluan pitää kiinni! Ja se saa kyllä olla johtoajatus tähän alkaneeseen viikkoon: Uskalla olla erilainen! Siinäpä se yksinkertaisuudessaan

Hyvää alkanutta viikkoa juuri sinulle!

Kommentit

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi

Kuukauden luetuimmat tekstit

KIRJA-ARVONTA!

-
Kuva
Kuva täältä Tämä blogini on pian ollut olemassa vuoden. Se sai alkunsa esikoisromaanini ilmestymisestä ja itselleni tämä blogi on ollut mukava muistikirja niin opiskeluista, kirjoittamisesta kuin ihan arjestakin ja samanlaisena sillisalaattina se taitaa jatkua tästä eteenpäinkin. Blogin 1v -synttäreiden lisäksi kävijälaskurin lähestyminen 5000 kävijän rajapyykkiä on hyvä syy laittaa pystyyn kirja-arvonta, eli. tadaa. Arvon osallistujien kesken romaanini Tuleeko vielä kevät? ja osallistujamäärästä riippuen saatan arpoa vielä toisenkin. Ja lohdutuspalkintona lähtee vielä jollekin onnekkaalle yksi muistikirja (muistikirjat kun jostain syystä sattuvat olemaan suurin heikkouteni...). Arvontaan osallistut siis jättämällä kommentin tämän blogipostauksen kommenttikenttään 27.3.2014 mennessä. Jos haluat voit kommentissasi kertoa mielipiteesi siitä perustaisinko blogille myös oman Facebook-sivun, jota tykkäämällä lukijoilla olisi helpompi pysyä blogipostausten tahdissa... (Jos täh...
Lue lisää

Muutoksia.

-
Blogi on elänyt hiljaiseloa, vaikka sen kirjoittajan elämässä ei hiljaiseloa ole näkynyt. Kuluneiden viikkojen aikana on pitänyt hoitaa perheen muutto asunnosta toiseen, olla huolissaan lähipiiristä ja hoitaa opiskelut siinä sivussa. Mutta tuntuu siltä että minä ja muut olemme selvinneet tästä hengissä. Viime vuonna tähän aikaan taisin kirjoitella jo ahkerasti seuraavaa kässäriä, sillä kirjoittamisen perusopinnoissa toukokuu oli jo hyvin hiljaista aikaa. Niin on aineopintojenkin suhteen ollut, mutta tuo kasvatustieteiden appro on teettänyt töitä sitten senkin edestä. Työn alla olevan kurssin yksi tentittävistä kirjoista on ruotsiksi, joten toisen kotimaisen henkiin herättäminen melkein 13 vuoden tauon jälkeen on raastanut aivonystyröitäni pahemman kerran. Mutta ehkä selvisin siitäkin hengissä... Arjen hektisyys on vaikuttanut siihen etten ole pahemmin ehtinyt ajatella julkaistua kirjaa. Se on saanut elää omaa elämäänsä jossain kaukana minusta ja kaukaiselta se tuntuukin. Toistan it...
Lue lisää

Takaisin sorvin ääreen...

-
Kuva
Ensimmäinen työpäivä uudessa työhuoneessani. Ja hei, tästä kuvakulmasta ja tällä rajauksella näyttää aikasta kodilkkaalta ja inspiroivalta. Ja ihan sellaiselta paikalta, joka on niin minunnäköiseni. Ja aamun pyykkipuuhien jälkeen otin tuon kuvassa näkyvän maton kainalooni (oli väliaikaisesti keittiön lattialla) ja avasin tietokoneen. Avasin kakkoskässärin tiedoston ja jatkoin siitä mihin viimeksi jäin. Puuhella on lämmittänyt mukavasti takavasemmalta ja välillä olen kävellyt keittiöön, valmistanut lounaan itselleni ja kotityöläismiehelleni sekä kuopukselle, joka viettelee päiviään kotosalla ensi syksyyn saakka. Ja niin rakas kuin tämä kakkoskässäri minulle onkin, niin jotenkin odotan jo, että nämä loput 74 liuskaa tulisi oikoluettua ja muokattua jouhevasti ja minä saisin vihdoin ja viimein tämän käsikirjoituksen käsistäni. Tämän parissa olen kuluttanut aikaani jo kaksi vuotta ja se on vaatinut paljon. Ja jokin osa minussa haluaisi päästä jo eteenpäin, kohti jotain uutta. Ja...
Lue lisää