Mitä opin eilen?

-

Oikeasti olin otsikoinut tämän Mitä opin tänään, mutta koska unohdin illalla tulla tietokoneelle mennään sitten taas eilisen jutuilla...

Mutta itse asiaan.
Tässä joitain niistä asioista, joita eiliseltä jäi käteen:

- Aamulla lenkkeillessäni huomasin, että edelleen saan selkiytettyä ajatuksiani parhaiten kävelylenkeillä. Kummasti asiat vain loksahtelevat oikeille paikoilleen käveltyjen askelten myötä.

- Meneillään olevan putkiremontin myötä muistan taas kuinka tärkeää vesi on ja kuinka paljon sitä päivän aikana tarvitaan.

- Samaan teemaan menee vielä tämä seuraavakin. Eilen huomasin kuinka paljon vaikeampaa elämä on ilman lämmintä vettä. Veden keittäminen tiskaamista varten hidasti puuhaa huomattavasti.

- Jossain vaiheessa päivää muistin taas, ettei kannata yrittää väkisin. Joskus päivät voivat olla hieman hitaampia ja rennompia. Tehokkuusajattelun saisi kyllä heittää romukoppaan.

- Illalla oli taas portugalin alkeiskurssi ja siellä opin ainakin uutta sanastoa, tervehtimistä, persoonapronominejä ja olla-verbin taivutusta. Vielä kyllä riittää myös opittavaa...

- Eilen mietin sitä kuinka kiitollinen olen siitä että normaalisti meitä on kaksi pyörittämässä tätä arkea. Nyt kun pyöritän muutaman päivän ajan koko ruljanssia yksin, huomaan kuinka paljon se toinen siinä rinnalla helpottaakaan arkea ja elämää...


Oli itse asiassa hauska löytää tällainen postausidea luonnoskansiosta ja kirjata päivän ajan ylös asioita, joita opin. Niitä löytyi yllättävän paljon kun niihin kiinnitti aivan erityisesti huomiota. Arjen helmiä -aiheen ohella, tämä on myös tärkeä aihepiiri. Liian usein sitä vain juostaan läpi arjen pysähtymättä näiden pienten asioiden äärelle sen kummemmin...

Kommentit

  1. Silja2. helmikuuta 2018 klo 20.59

    Kielikurssit on ihania! Etenkin alkeiskurssit ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsi5. helmikuuta 2018 klo 10.41

      Niin on! Vaikka mä itse asiassa tykkään enemmän sitten kun alkeet on ohitettu :D Nautin enemmän siitä kun vihdoin ymmärtää kielioppia eikä aivan kaikki ole niin uutta... ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi

Kuukauden luetuimmat tekstit

KIRJA-ARVONTA!

-
Kuva
Kuva täältä Tämä blogini on pian ollut olemassa vuoden. Se sai alkunsa esikoisromaanini ilmestymisestä ja itselleni tämä blogi on ollut mukava muistikirja niin opiskeluista, kirjoittamisesta kuin ihan arjestakin ja samanlaisena sillisalaattina se taitaa jatkua tästä eteenpäinkin. Blogin 1v -synttäreiden lisäksi kävijälaskurin lähestyminen 5000 kävijän rajapyykkiä on hyvä syy laittaa pystyyn kirja-arvonta, eli. tadaa. Arvon osallistujien kesken romaanini Tuleeko vielä kevät? ja osallistujamäärästä riippuen saatan arpoa vielä toisenkin. Ja lohdutuspalkintona lähtee vielä jollekin onnekkaalle yksi muistikirja (muistikirjat kun jostain syystä sattuvat olemaan suurin heikkouteni...). Arvontaan osallistut siis jättämällä kommentin tämän blogipostauksen kommenttikenttään 27.3.2014 mennessä. Jos haluat voit kommentissasi kertoa mielipiteesi siitä perustaisinko blogille myös oman Facebook-sivun, jota tykkäämällä lukijoilla olisi helpompi pysyä blogipostausten tahdissa... (Jos täh...
Lue lisää

Muutoksia.

-
Blogi on elänyt hiljaiseloa, vaikka sen kirjoittajan elämässä ei hiljaiseloa ole näkynyt. Kuluneiden viikkojen aikana on pitänyt hoitaa perheen muutto asunnosta toiseen, olla huolissaan lähipiiristä ja hoitaa opiskelut siinä sivussa. Mutta tuntuu siltä että minä ja muut olemme selvinneet tästä hengissä. Viime vuonna tähän aikaan taisin kirjoitella jo ahkerasti seuraavaa kässäriä, sillä kirjoittamisen perusopinnoissa toukokuu oli jo hyvin hiljaista aikaa. Niin on aineopintojenkin suhteen ollut, mutta tuo kasvatustieteiden appro on teettänyt töitä sitten senkin edestä. Työn alla olevan kurssin yksi tentittävistä kirjoista on ruotsiksi, joten toisen kotimaisen henkiin herättäminen melkein 13 vuoden tauon jälkeen on raastanut aivonystyröitäni pahemman kerran. Mutta ehkä selvisin siitäkin hengissä... Arjen hektisyys on vaikuttanut siihen etten ole pahemmin ehtinyt ajatella julkaistua kirjaa. Se on saanut elää omaa elämäänsä jossain kaukana minusta ja kaukaiselta se tuntuukin. Toistan it...
Lue lisää

Takaisin sorvin ääreen...

-
Kuva
Ensimmäinen työpäivä uudessa työhuoneessani. Ja hei, tästä kuvakulmasta ja tällä rajauksella näyttää aikasta kodilkkaalta ja inspiroivalta. Ja ihan sellaiselta paikalta, joka on niin minunnäköiseni. Ja aamun pyykkipuuhien jälkeen otin tuon kuvassa näkyvän maton kainalooni (oli väliaikaisesti keittiön lattialla) ja avasin tietokoneen. Avasin kakkoskässärin tiedoston ja jatkoin siitä mihin viimeksi jäin. Puuhella on lämmittänyt mukavasti takavasemmalta ja välillä olen kävellyt keittiöön, valmistanut lounaan itselleni ja kotityöläismiehelleni sekä kuopukselle, joka viettelee päiviään kotosalla ensi syksyyn saakka. Ja niin rakas kuin tämä kakkoskässäri minulle onkin, niin jotenkin odotan jo, että nämä loput 74 liuskaa tulisi oikoluettua ja muokattua jouhevasti ja minä saisin vihdoin ja viimein tämän käsikirjoituksen käsistäni. Tämän parissa olen kuluttanut aikaani jo kaksi vuotta ja se on vaatinut paljon. Ja jokin osa minussa haluaisi päästä jo eteenpäin, kohti jotain uutta. Ja...
Lue lisää